essee

31.8.
Kirjoitettu 28.8.2010

Essee
Kirjoitan nyt pienen Esseen liittyen näihin elokuun syksyisempiin päiviin.
Heti alkaessani sommitella näitä rivejä iltapäivän hiljaisina tunteina- näin mielessäni Viuhkan, raskaan
avaan sen näin- pläts- se tekee melkein 360o - oikea käteni tutisee hieman painon alla.
Voin tuskin leyhytellä sitä - näen värit - kirkkaat, kauniit --- vihreät kuin puut pihalla lasiovien takana- kuitenkin kuvittelen siinä vallitseviksi sahramin sävyt.
Torstaina sain erityisen maukkaan aterian Portsussa- välitin kiitokseni Vaxeille ; palaan vielä terassiin joka sinä aamupnä oli tyhjä- ilma oli muuttunut koleaksi- ehkä osasimme arvostaakin sitä pitkien hellepäivien jatkona... Joku sanoi Radio 1:ssä että Musiikki on Tila - vertaan sitä terassiin- tyhjänäkin se elää- se antaa tuon tilan jossa silmä lepää - Ervin luomus siirtää katseen asteittain - kirjakaupan ikkuna rivistö antaa mielenkiintoisen lisänsä korkealle kohoavan rakennuksen kivijalassa. ( Eilen olin taas paikan päällä ja totesin unohtaneen että rakennus on "sur pilotis " tutkin niitä läheltä- ne olivat metallisia ja kopautellessani tuntuivat ontoilta- hmmm- kenellä on röntgenkatse tai Ervin piirustukset. Niitä on kyllä vitriineissä ja olen kuvannut ne- mutta nyt Portsussa oli niin paljon vökeä, että jätin asian sikseen...

Tässä rakennuksessa on Minä kuvaani muokattu eri vuosikymmeninä : Polva- Oksala- Wis
Riikonen- Oikeustieteilijät.

Nyt omissa oloissani- voin kulkea- harrastaa ääneenlukemista balkongillani- usein espanjaksi, joskus englanniksi- jos on vaikeaa- pitää ottaa käsittelyyn Joyce. Nyt olen lukenut ääneen Tulen Synty , pääsin s. 102- nyt löysin takasivuilta tiedot :- sävelletty baritonille, mieskuorolle ja orkesterille, op.19 (Kalevala) 1902- uusittu 1910 . Minua kiinnostaisi prosessi jossa Sibelius työstäisi teosta ja miten hän kokee sen itse.Kirja on painoltaan raskas- en välttämättä jaksa lukea kaikkea...
Aino ja Jean olivat suuret rakastavaist- minun ei tarvitse välttämättä lukea kaikkea- näen kuitenkin silmissäni Sibeliuksen muotokuvan- hänen kuvauksensa luomisprosessista voimistuvat ja hän löytää oikeat ilmaisut kirjeiden sivujen edetessä.
tuija (jatkan huomenna)