de la musique avant toute chose

De la musique avant toute chose


Perjantaina Muistojen Boulevardissa suomalainen nainen lauloi espanjaksi ( ellei ollut portugalia- sitä ei täsmennetty), vuosi oli 1962 Les annees 60 m' intriguent toujours- olinhan itselleni uusilla vesillä- ranskankielisillä: Olinko Algerissa tai Pariisissa- kuohuvat vuodet alkoivat jo tasan 2 v. sitten- maa oli sodassa ja minä tietysti keskiössä- sehän on I kun kirjoittaa... Kun aika oli edennyt 1970 luvulle- vietimme Ericin ja Alainin kanssa tiettyä yhteisöelämää- tosin vain jonkun ajan kerrallaan.. Koko tämä elämäntapa oli meille uusi ja osaksi tästä syystä alkoi liittomme rakoilla-
hipit, jotkut etäisemmät sodat yms- kaikki teki sen ettei perheyhteisö tuntunut erityisemmin kiehtovalta- ehkä enemmän jos sai ujutettua seikkailua mukaa. Me nyt olimme autoilleet aina ja avartaneet perusakselia :Helsinki- Pariisi- Alger- siellä olisi ollut hyvä olla- se oli se Kohtalon sormi joa ajoi ei ainoastaan meitä- tiettyyn paitsioon---... Alain oli vienyt minua ja Ericiä tietysti usein mm- Auschvitziin jne ei vain näyttelyihin vaan myös kaikkeen- Lawrence d´Arabie jne- Normandian maihinnousu- piti nähdä kaikki- vasta oikeastaan nykypäivinä Suomessa kun märehditään noita asioita- ymmärrän sen perspektiivinlaajennuksen joka kohtasi taidehissasta ja ransk. kirjallisuudesta innostunutta- myös arkkitehtuuri on kyllä aina upeaa sitä on pakkokin nähdä- Alger- La Blanche- tu étais un monde a moi...Pelkkä autolla ajelu alkoi maistua mälsältä  ja minä olin alkanut elää toista elämää- omaani- siitä seurasi vain tuskaa...


Mutta musiikki- siitä mun piti kirjoittaa- radio oli aina auki- chanson ja muut iskelmät- en kyllä oikeastaan sitten ollut tyytyväinen eikä se kovasti miellyttänyt miestäni..
Sitten tuli tuo yhteisöllisyys- siis aiemmin mainittu-Alain oli kuin kala vedessä.. Claude jonka vanhemmat siis omistivat tuon omakotitalon- osasi tehdä illanvietot mukaviksi. Hän mm soitteli levyjä : Beatles, Charles Aznavour jne. Mutta äkkiä kuului jotain joka aivankuin ´valaisi ¨ minut.


Kuuntelin levyn henkeä pidättäen- se oli LP- selvitin Clauden kanssa levyn taustoja- laulaja oli Atahualpa Youpanqui- alkuperäiskansojen sanojen tulkki- espanjankielinen laulu. Sain joskus myöhemmin kuulla häntä- ehkä sain ostettua LP levyn- en tiedä mikä sen kohtalo oli- elämäni nääs myllertyi taas- ja aina uudestaan ja aina oli kuin Atlantis olisi vajonut laineisiibn.. Kuitenkin siitä päivästä lähtien tutkin Boul´Mich´iltä ostamaani espanjan pokkari oppikirjaa- taapersin eteenpäin- se oli ainoa kieli jonka  opiskelussa mulla ei ollut mitään opea... Edistyin kuitenkin... tänään luen lehtiä- kuvakirjoja---