vko 40 kirjoitin

Kuinka kaunis on luontoni
Kuinka Kaunis on näköalani
Kirkas Oranssi hämmästyttää
vastapäätä- oikeanpuoleinen punatiilikatto
ikäänkuin liekehtii- vain yläosa-
Äkkiä- aivan sanatonna seison-kuin oranssi liekkimeri
se levittäytyy vasemmalle -
silmissäni kuin vielä korkeammalle-
kokovastapäinen naapurusto- on
kuin liekeissä- kuitenkin vain ylinnä-
siihen laskeva aurinko jotenkin heijastuu (salaperäisesti)


Tartun kynääni- etsin paperiarkin
kirjoitan muistiin näkemäni- en saa
koskaan unohtaa- oman vuoteni viimeistä
viikkoa : se on tulenkarvainen
se on oranssin vahvuinen
se on liekkimeri..

(jatkuu huomenna sanoi Kalle Kustaa Korkki)

Hei Tuija